Espoon kaupunki rakennuttaa ja Graniittirakennus Kallio Oy urakoi monivaiheista Kaitaantie, Finnoonsilta ja Suomenlahdentie -hanketta. Urakka käynnistyi syksyllä 2013 ja valmistuu joulukuussa 2015. Hankkeeseen tarvitaan myös paljon betonia: esimerkiksi valettavia betonipintoja kertyy noin 27 000 neliötä. Betonin hallittu kuivuminen varmistetaan ja kutistumishalkeaminen estetään jälkihoitoaineella. Se levitetään heti valun ja tasoituksen jälkeen kätevästi lehtipuhaltimella.
Monivaiheinen kadun- ja sillanrakennusurakka Espoossa
Urakassa rakennetaan Kaitaantien uusi jatke ja siitä edelleen Finnoonsilta -nimistä katua. Finnoonsillan kadulta rakennetaan risteävä Suomenlahdentie Tiistilään. Urakkaan kuuluu myös noin 350 metriä pitkän ajoneuvoliikenteen sillan rakentaminen Finnoonlaakson yli sekä alikulkusiltoja. Lisäksi tehdään pohjanvahvistuksia, muun muassa teräsbetonisia paalulaattoja. Urakkaan kuuluu myös vesihuoltoa, valaistusta ja vihertöitä.
MK Tänään -toimittaja pääsi toukokuussa 2014 seuraamaan paalulaattavalua Kaitaalla. Graniittirakennus Kallio Oy:n työmaata esitteli sillanrakennuspuolen betonityönjohtaja Taisto Malinen. Koko työmaan työmaapäällikkö on Eero Salokangas ja työpäällikkö Jorma Härkönen.
Uutta Kaitaantietä rakennetaan savipohjalle, joten se on jouduttu paaluttamaan 365 metrin matkalla. Pohjien teko ja teräsputkipaalutus käynnistyi Kaitaantien urakka-alueella maaliskuussa. Betonitöiden Malinen arvioi olevan valmiina juhannukseen mennessä. Sen jälkeen alkavat kadunrakennustyöt.
Uuden tien tekeminen verrattuna vanhan tien perusparantamiseen on sikäli helpompaa, ettei töitä tarvitse tahdittaa muun liikenteen ehdoilla. Siitäkin jo 30 vuotta sekä talonrakennus- että infrarakennustöitä tehneellä Malisella on runsaasti kokemusta. Iso ja monivaiheinen työ olivat esimerkiksi Suomen vilkkaimmin liikennöityihin teihin kuuluvan Kehä III:n ja Vt 3 Keimolan kohdalla parannukseen kuuluneet siltatyöt, joissa Malinen toimi siltavastaavana.
Jälkihoidettavia betonipintoja koko hankkeessa on yhteensä 27 000 neliötä
Kaitaantien paalulaatalle kertyy pinta-alaa14 500 ne- liömetriä. Ison 360 metriä pitkän Finnevikin sillan kannen pinta-ala on 6 500 m2, pienemmän Bondaksen siltakannen 500 m2 ja Finnevikin sillan päätyjen paalulaatat 5 500 m2.
Ruskon Betonin työmaalle toimittamassa valmisbetonissa käytetään sulfaatinkestävää sementtiä. Raudoitukseen on valittu Bamtec -valmisrullat. ”Ne nopeuttavat ja helpottavat raudoitusvaihetta huomattavasti”, Malinen toteaa.
Työt koko urakka-alueella, myös Kaitaalla, ovat sujuneet suunnitellusti. Malinen kertoo, että valupäivät ovat tavallisesti tiistai ja torstai, aloitus aamukuudelta ja kesto kolmeen-neljään. Jos tai kun kesähelteet tulevat, aloitetaan tarvittaessa aikaisemminkin.
”Paalulaatan pohjatöitä tekemässä on kaksi kaivinkonetta, paalutuskone, Hiab-auto, kaksi betonipumppuautoa ja tietenkin betoniautot. Kaksi miestä pohjaa tekemässä, 4-6 kaverin raudoitusryhmä, valussa yhteensä seitsemän miestä, jälkihoitoaineen levityksessä yksi tai kaksi kaveria”, Malinen listaa työmaan miehitystä ja konetarvetta.
Jälkihoitoainetta tarvittaessa kaksi kerrosta
Kaitaan 365 metriä pitkä ja 40 metriä leveä paalulaatta valetaan yhdeksänä lohkona.
Valetut betonipinnat suojataan heti valun ja tärylaudalla tasoittamisen jälkeen Maxcure® -jälkihoitoaineella. Vesipohjainen akryylihartsi estää betonin epätasaisen kuivumisen ja vähentää kutistumishalkeamariskiä.
Jälkihoitoaine ruiskutetaan betonin päälle. Graniittirakennus Kallion työmaalla se levitetään lehtipuhaltimella. Toimittajakin näkee paikan päällä, että työ käy nopeasti ja helponnäköisesti – aine myös levittyy betonipinnalle tasaisena kalvona.
”Olosuhteista riippuen yksi tai kaksi kerrosta”, Malinen kertoo. Yksi kerros voi riittää, jollei ole hellettä eikä tuule. Silloin betoni ei kuivu liian nopeasti. Jälkihoitoaine näkyy betonipinnalla vaaleana kalvona, joka muuttuu vähitellen mataksi. Mikäli toinen kerros tarvitaan, se levitetään sääolosuhteista riippuen 2 – 4 tunnin päästä ensimmäisestä ruiskutuksesta.
Jälkihoitoaineen annostus riippuu sekin olosuhteista. Tuulisissa ja kuumissa olosuhteissa kulutus on jopa kolmanneksen suurempi kuin normaali 0,20 – 0,25 litraa neliölle. Myös pinnan karkeus vaikuttaa kulutukseen.
Vaikka jälkihoitoaine muuttuu näkymättömäksi, sen toiminta jatkuu vielä kolmesta neljään viikkoa levityksen jälkeen. Kulumisen ja sääolosuhteiden vaikutuksesta se vähitellen poistuu betonipinnalta kokonaan.
Malinen kertoo, että jälkihoitoainevarmistus on Espoon kohteessa toiminut hyvin. Pinnat eivät ole vaatineet jälkikorjaustoimenpiteitä.
