Jyväskylän Seminaarinmäellä sijaitsevan, arkkitehti Alvar Aallon vuonna 1964 suunnitteleman ylioppilastalo Ilokiven peruskorjaus alkoi kesäkuussa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistaman rakennuksen ensimmäiset peruskorjauskuukaudet ovat olleet pääasiassa purkua. Mutta rakentamaankin on jo päästy: elokuun lopulla valettiin maanvaraisia lattioita. Kapillaarikatkona ja lämmöneristeenä lattiassa on kaksinkertainen Isodrän-levytys.
Vastaava työnjohtaja Jari Mäki-Puhtila nostaa kohteen vaativimmiksi osiksi suojellun julkisivun räystäsrakenteet ja kuparipellityksien uusimisen.
Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen julkisivut on suojeltu. ”Museoviraston kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä”, kertoo pääurakoitsija Peab Oy:n vastaava työnjohtaja Jari Mäki-Puhtila. Arvorakennusten peruskorjaaminen on miehelle tuttua: hän on ollut korjaamassa niin Seminaarimäen rakennuksia kuin Jyväskylän kaupungintaloakin.
Suojeltu julkisivu jää lähes entiselleen. Halkeilleet tiilet korjataan ja kuparipellitykset uusitaan, katon rakenteet ja katolla olevat valokuilut uusitaan. Osa ovista pystytään kunnostamaan, osa uusitaan.
Rakennuksen sisäosat ovat vuosien varrella tehdyissä remonteissa muuttuneet paljon. Ennen peruskorjausta Alvar Aalto -säätiö teki rakennuksesta rakennushistoriallisen selvityksen. Nyt tehtävässä peruskorjauksessa palautetaan sisätiloja osin alkuperäiseen suuntaan ja jotakin alkuperäistä sisällekin vielä jää: ”Vanhoja tiililattioita, pienehkö alue vanhaa paneelikattoa ja jonkin verran alkuperäisiä valaisimia”, Mäki-Puhtila kertoo.
Runsaan vuoden urakka
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Ilokiven noin 8 miljoonan euron peruskorjaus valmistuu heinäkuun lopussa 2016.
”Olemme purkaneet ulkona olevat terassirakenteet, kellarikerroksen lattiat, ykkös- ja kakkoskerroksen väliseinät, vesikaton pintarakenteet betoniholville asti ja rakentaneet talolle sääsuojan. Takapihalla on tehty maanrakennustöitä. Vesikaton teemme valmiiksi runsaan kuukauden sisällä. Sisäpuolella on tehty uusia viemärilinjoja ja maanvaraista lattiaa”, Mäki-Puhtila listaa alkuvaiheen töitä, joita elokuun lopulla tehtiin 25 työntekijän ja neljän työnjohtajan voimin.
”Tarkoitus on saada raskas rakentaminen valmiiksi tämän vuoden puolella. Joulukuun alussa aloitamme taitoa ja viimeistelyä vaativat työt.”
Isodränillä minimoitiin kaivutyöt
Maanvaraisen lattian lämmöneristeenä ja kapillaarikatkona toimii betonilattian alle asennettava Isodrän-levytys.
Projektipäällikkö Jouko Rossi kohteen rakennesuunnittelun tehneestä Sweco Rakennetekniikka Oy:stä kertoo, että Isodrän on tuttu tuote, jota he ovat aiemminkin käyttäneet vastaavanlaisissa korjauskohteissa lattian alla.
”Isodrän valittiin tähän kohteeseen siksi, että sen avulla voitiin minimoida lattian alle tehtävät kaivutyöt”, hän kertoo.
”Vanhoissa rakennuksissa anturat ovat usein heti lattian alapuolella, kuten tässäkin, jolloin nykyohjeiden mukaisten kapillaarikatkojen tekeminen sepelistä on hankalaa. Kaivutasot menisivät anturoiden alapinnan alapuolelle, mikä on riski”, hän toteaa.
Maanvarainen lattia kahdessa tasossa
Kellarikerroksen maanvarainen lattia on kahdessa tasossa noin 60 sentin korkeuserolla. Elokuun lopulla alempi, noin 500 neliön osuus oli jo valettu. Ylemmällä tasolla oli valmistumassa noin 40 neliön osuus, jossa Isodrän-levytyksen päälle asennettiin suodatinkangasta.
”Vielä verkkoraudoitus ja lattian valu ylihuomenna”, Mäki-Puhtila kertoo.
Isodrän on työmaalle uusi tuttavuus: ”Helppo käsitellä ja työstää”, on miesten arvio. Käsittelyn helppous korostunee, kun asennetaan monimutkaisempaa porrasosuutta.
