Länsimetro on isojen lukujen työmaa. Kallioon on louhittu 13,9 kilometriä pitkä kaksoistunneli ja rakentamista varten 12 ajotunnelia. Asemia rakennetaan kahdeksan. Kosteudenhallinta on myös tässä suurhankkeessa ykkösasioita. Rakenteiden tiukat tiiveysvaatimukset varmistetaan muun muassa injektointiletkuja ja saumanauhoja käyttämällä.
Länsimetron rakentaminen aloitettiin vuoden 2009 marraskuussa Ruoholahdessa nykyisen metroraiteen suojaustöillä. Varsinaiset louhintatyöt alkoivat Ruoholahdessa tammikuussa 2010 ja Espoossa rakentaminen alkoi loppukeväällä 2010. Nykyisen aikataulusuunnitelman mukaan metron rakentaminen saadaan päätökseen vuoden 2015 lopulla.
Tärkeä merkkipaalu saavutettiin helmikuun lopussa 2014, kun Espoossa Matinsolmun kohdalla pidetyt tunnelitulpat puhkaistiin molemmista ratatunneleista. Länsimetron kahden rinnakkaisen 13,9 kilometriä pitkän ratatunnelin tunnelilouhinnat olivat ”virallisesti” ohi. Täydennyslouhintoja tosin tehdään kevään aikana. Louhintatöitä tehdään vielä myös muissa hankkeissa, kuten Matinkylän Metrokeskuksessa.
Destia urakoi Keilaniemi-Lauttasaari välillä
Yksi Länsimetron urakoitsijoista on Destia Oy. Me- neillään oleva urakka sisältää rakennustekniset työt välillä Keilaniemi–Lauttasaari noin neljän kilometrin matkalla.
”Teemme tunnelin pohjan kuivatusrakenteet, asennamme poistumistie- ja kaapelikanavaelementit sekä kaapelikaivot. Lisäksi urakkaan kuuluu viiden pystykuilun paikallavalurakenteet ja elementtiasennukset maanpäällisine rakennuksineen. Teemme myös 16 yhdystunnelia sekä raiteenvaihtohallin. Valmista 2014 loppupuolella”, työnjohtaja Sebastian Örnhjelm tiivistää Länsimetron RU13 urakan sisällön.
Ennen RU13 -urakkaa Destia oli jo urakoimassa Länsimetron ajotunneleita ja louhimassa metrotunnelia kaupunkien rajalta Keilaniemeen.
Betonia sekä paikallavalu- että elementtirakenteina
Tunneleihin ja kahdeksaan pääosin paikallavaluraken- teiseen asemaan tarvitaan noin 112 000 kuutiota valmisbetonia, 9 600 tonnia raudoituksia, 440 000 neliötä muotteja, 50 000 ratapölkkyä, tuhansia tukimuuri- ja kouruelementtejä sekä satoja seinä- ja laattaelementtejä. MK tänään -toimittaja pääsi jo loppuvuodesta 2013 ”länsimetroajelulle” – ei tosin junassa vaan Sebastian Örnhjelmin autokyydillä. Vajaan neljän kilometrin matkalla välillä Lauttasaari – Keilaniemi bongattiin erityisesti paikallavalurakenteita muun muassa viiden kuilun alaosissa ja raiteenvaihtohallissa.
Metrotunnelissa on yhteensä 15 pystykuilua noin 600 metrin välein. Maan pinnalle ulottuva poistumistie-, savunpoisto-, paineentasaus- ja ilmanvaihtokuilun keskellä sijaitsee palo-osastoitu poistumistieporras.
RU13:een kuuluu viisi pystykuilua. Ne ovat ala- osasta paikallavalurakenteita, yläosasta elementtirakenteisia.
Sadan vuoden käyttöikä
Metrotunneleiden käyttöikä on 100 vuotta, joka on siten myös lujitusrakenteiden mitoitusikä. Tunnelin kallioseinät ja -katto lujitetaan ja tiivistetään. Pintamateriaalina on ruiskubetoni.
Tunneleissa olevat seinä- ja välipohjarakenteet ovat teräsbetonia. Tunneleiden kulkukäytävä muodostuu betonisesta palo-osastoidusta kaapelikourusta ja irrotettavissa olevista teräsritilöistä. Pystykuiluissa olevat seinä- ja välipohjarakenteet ovat teräsbetonia. Pysty- kuilujen poistumistieportaat ovat kuumasinkittyjä teräsrakenteita.
Tiukat tiiveysvaatimukset
Tunneleiden tiivistysratkaisuissa on otettu huomioon tunneleiden ympäristövaatimuksista aiheutuva tiiveysluokka ja tutkimuksilla selvitetyt vallitsevat kallio-olosuhteet.
Ruiskubetonipinnan salaojitus tehdään asemilla ja tunneleissa keskimäärin neljän metrin välein koko tunnelin poikkileikkausprofilin yli. Tunneleiden ja risteyshallien pohjaan louhitaan kanavat kuivatusputkistoja varten.
Tiukat tiiveysvaatimukset näkyvät myös Destian meneillään olevassa rakennusurakassa. Örnhjelm kertoo että esimerkiksi Joco -injektointiletku asennetaan kaikkiin betonirakenteiden ja kallion liittymiskohtiin. Jos vuotoja myöhemmin ilmenisi, ne voidaan injektoida valmiiksi asennettujen letkujen kautta. ”Tähän mennessä olemme asentaneet Jocoa jo noin 1 500 metriä”, hän arvioi loppuvuodesta 2013.
Betonirakenteiden vesitiiviyden varmistamiseksi on työ- ja liikuntasaumoihin asennettu myös sekä paisuvaa Hydrotite -nauhaa että PVC-työ- ja liikuntasauma- nauhaa. ”Tuttuja, luotettaviksi todettuja ja helppokäyttöisiä tuotteita”, Örnhjelm kommentoi.
