1970-luvulla rakennetussa Soukan koulussa on tehty perusteellinen remontti ja laajennus. MK tänään -toimittaja vieraili työmaalla lokakuussa 2011, jolloin töissä oli jo loppukirivaihe: luovutus marraskuussa ja oppilaiden muutto uusiin tiloihin kevätlukukaudeksi.
Toimittaja yhytti kohteen elinkaariurakoitsija NCC Rakennus Oy:n vastaava mestari Juha Kantolan, työmaainsinööri Ville Karvosen ja työnjohtaja Aki Lempiäisen aamupalaverista työmaatoimistolla. Toimiston seinällä olevista piirustuksista tarkistettiin, mikä onkaan vanhaa ja mikä uudisosaa.
Syytä tarkistukseen oli, sillä uudisosa sopeutuu täydellisesti 70-lukulaiseen tasakatto-ilmeeseen ja punatiilijulkisivuun. Niin pitääkin, sillä Soukan koulu on Museoviraston suojelema kohde. Koulussa on nyt kolme erillistä osaa, A, B ja C, jotka on yhdistetty toisiinsa lasikäytävällä.
Vanhaa vain runko
Isoimmat valut tehtiin uudisrakennuksen kellaritiloissa, muun muassa väestönsuojat ovat paikalla valettuja.
Soukan koulussakaan ei ole vältytty kouluja vaivaavista sisäilmaongelmista. Pieniä korjauksia oli tehty vuosien varrella, mutta nyt oli tultu osakorjauksissa tien päähän. Espoon kaupungin teettämässä perusteellisessa remontissa uusittiin koko talotekniikka: lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät, sähköt ja viemäröinti. Rakenteista uusittiin kokonaan vesikatto ja julkisivun tiiliverhous.
Vanha korttelikoulurakennus purettiin jo talvella 2010, sen paikalle rakennettiin koulun ulkopelikentät. Uudisosa niveltyy yhteen A-osan kanssa yhdyskäytävällä. Peruskorjattavasta osastakin jäi jäljelle pelkkä runko. Varsinainen rakentaminen käynnistyi kuitenkin vasta syksyllä 2010, joten tiivistä työtä tehtiin noin vuosi.
Kovasta lumi- ja pakkastalvesta selvittiin aikataulussa, sillä rakennustyöt tehtiin sääsuojassa. Suurimmillaan työmaan vahvuus oli noin 80 henkeä.
Sokkelit paksummiksi
Yksi peruskorjauksen vaativista yksityiskohdista – jota oli määrällisesti paljon – oli uuden julkisivumuurauksen sijoittaminen aikaisempaa ulommaksi. Väliin tuli nyt näet 250 millin eristekerros.
Sokkelia piti kauttaaltaan paksuntaa. Muuraus siis tavallaan leijuu. Myös ikkunanauhojen yläpuolelle oli räätälöitävä konsoli-levikerakenteet, jotta tiiliverhous pystyttiin toteuttamaan.
– Sokkelilevityksien betonoinnissa käytimme Malt- husin muottivälikkeitä ja lukkoja, jotka helpottivat olennaisesti vaativaa valua, työmaakierrosta isännöinyt Aki Lempiäinen kertoi.
Isoimmat valut tehtiin uudisrakennuksen kellaritiloissa, muun muassa väestönsuojat ovat paikalla valettuja.
Elinkaarimallilla
Soukan koulu rakennettiin elinkaarimallilla. Elinkaa- riurakoitsija NCC vastaa sen mukaisesti koulun peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen lisäksi myös niiden ylläpidosta, kiinteistöpalveluista ja tarvittavasta peruskorjaamisesta 20 vuotta eli kevääseen 2031 saakka.
Kiinteistön ylläpidosta kaupunki maksaa sopimuksen mukaisesti vuosittain. Mikäli kiinteistöjen hoidossa ilmenee puutteita, vuosimaksu alenee.
Espoon kaupungilla ja NCC:llä on tällä hetkellä sopimus kolmen koulun elinkaaritoteutuksesta, Soukan lisäksi Hansakallion koulun ja Karamalmens skolan peruskorjauksesta sekä lisärakentamisesta.
Elinkaarimallilla arvioidaan olevan monia etuja perinteiseen kaupungin toimintatapaan verrattuna. Sopimuksen mukaiset palvelut saadaan riippumatta kaupungin taloudellisen tilanteen heilahteluista. Ensimmäiset kolme koulua ovat noin kolmasosa kaikista nyt Espoossa suunnitelmissa olevista elinkaarimallilla korjattavista kouluista.
