1970-luku lienee vilkkain uimahallien rakentamisvuosikymmen Suomessa. Nyt
tuolloin valmistuneet uimahallit ovat vähintään peruskorjausvaiheessa, monet jo useampaan kertaan. Osa uimahalleista on elinkaarensa lopussa, kuten Someron vuonna 1972 valmistunut uimahalli. Uimahallitta somerolaiset eivät kuitenkaan jää, sillä suurin piirtein samoille jalansijoille valmistui uusi uimahalli keväällä 2012. Samalla peruskorjattiin vieressä oleva liikuntahalli.
MK tänään -toimittajan vierailu Someron uimahallityömaalle järjestyi vuoden 2011 lokakuun loppupuolelle. Someron keskustaajamassa, Kiiruunkadulla sijaitseva työmaa oli helppo löytää. Saman kadun varressa on sekä uimahalli, monitoimihalli, kirjasto että koulu. Lähellä on vielä rakennuskulttuurillisesti merkittävä, vuonna 1880 rakennettu Kiiruun tilan vanha päärakennuskin pihaympäristöineen.
”Työmaan liikenne on järjestetty niin, että koululaisten kulkureitti on turvallisesti eri puolella kuin meidän työkoneidemme”, vastaava mestari Saku Kanasuo kertoi. Lähitienoo oli vierailupäivänä tosin normaalia hiljaisempi, sillä koululaiset viettivät syyslomaansa.
Pääurakoitsijana Ojarannan Rakennus Oy
Uimahallin pääurakoitsija on lähes paikkakuntalainen, Ojarannan Rakennus Oy Koski TL:stä. He ottivat työmaan haltuunsa kesällä 2011. Tuolloin uimahallin kellarin seinät ja laatta oli pääosin valettu. Vierailupäivänä maanpäällisen rungon nosto oli alkuvaiheessa. Vesikattovaiheeseen Saku Kanasuo arveli päästävän marraskuun alkupuolella.
Varsinais-Suomessa uudis- ja korjausrakennushankkeita tekevä Ojarannan Rakennus työllistää noin 50 henkilöä. Somerolla se on aikaisemmin urakoinut muun muassa uimahallin vieressä olevan kirjaston kymmenkunta vuotta sitten. Saku Kanasuo on työskennellyt yrityksessä vuodesta 2004 lähtien.
”Ensin rakennusmiehenä, sitten opiskelujen lomassa harjoittelijana ja AMK-insinööriksi valmistuttuani työnjohtajana, vastaavana työnjohtajana ja projektipäällikkönä. Täällä Somerolla työskentelin ensimmäisen kerran 2006 – 2007 terveyskeskuksen saneeraus- työmaalla”, hän kertoo.
Pyöreässä torniosassa kylpylätunnelmaa
Toukokuun lopussa 2012 valmistuvan uuden uimahallin arkkitehtisuunnittelu on Arkkitehtitoimisto Jarmo Saarinen Oy:n, jonka referenssilistalta löytyy useampia uusia uimahalleja sekä uimahallien korjauksia. Someron uimahallin rakennesuunnittelu on Ramboll Oy:n käsialaa. Rakennukseen tulee paljon lasipintaa, jota elävöittävät profilipeltiset ja vaaleaksi rapatut julkisivun osat.
Uudessa hallissa on runsaat 4000 kerrosneliötä. Siellä on kuusi 25-metristä kunto- ja kilpauintirataa, erillinen lastenallas liukumäkineen sekä tietysti sauna- ja pukuhuonetilat. Kylpylätunnelmaa tuo terapia- ja viihdeallas, jossa on isompi liukumäki. ”Kylpyläosa” erottuu julkisivussa ulospäin pyöreämuotoisena tornina. Siitä tulee ulkonäöllisesti samalla pari kirjastorakennuksessa olevalle torniosalle.
Uimahallin ja monitoimihallin, jossa tehdään samaan aikaan saneerausta, välille tulee yhteinen sisäänkäynti.
Vaativat paikallavalurakenteet
Uimahallit ovat vaativia kohteita sekä suunnittelijoille että rakentajille. Kosteuden lisäksi uimahallissa on varsin aggressiivinen ympäristö, jossa rakenteiden vaurioitumisriski on tavallista suurempi.
Someron uimahallissakin varsinainen ”vesiosuus” on rakenteena paikalla valettua betonia. Maanpäällinen runko on elementtirakenteinen, pääosin betonia, välipohjat ovat ontelolaattoja. Pyöreän torniosan runko on teräsrakenteinen.
Lokakuun lopun työmaavierailun aikana molemmat altaat olivat jo täynnä vettä: paraikaa oli näet meneillään altaiden koeponnistus.
”Hyvältä vaikuttaa”, Saku Kanasuo kertoi koeponnistusvaiheen siihenastisesta etenemisestä. Hän rankkaakin juuri altaiden muottityöt ja paikallavalurakenteiden vesitiiviyden uimahallityömaan vaativimmiksi osa-alueiksi.
Lisähaastetta tekijöille tuovat viihde- ja terapia-altaiden pyöreät muodot. ”Ja tietysti tiukka aikataulu, jonka puitteissa on varmistettava betonirakenteiden tarvittavat kuivumisajat”, hän korosti.
Vesitiivistä
Muottityövaiheessa hän antaa kiitosta työmaan käyttämille Malthus -välikkeille. Niiden ansiosta muottien sidonta on sekä helppoa että nopeaa. Välikkeen avulla varmistetaan automaattisesti oikea valun paksuus ja terästen suojaetäisyydet. Myös välikkeessä valmiina oleva vesitiivis laippa saa työmaalta kiitosta. Valun jälkeenkin työ helpottuu: muotti on nopea purkaa, välikkeen katkaisuun ei tarvita työkaluja, vaan se katkeaa käsin taittamalla.
Rakenteiden vesitiiviys varmistetaan vielä injektointiletkuin. Niiden näin laajamittaisen käytön Saku Kanasuo kertoo olleen itselleen uutta.
Loppusyksystä työmaan kokonaisvahvuus oli noin 30. Ojarannan Rakennuksen työnjohtoa ja omia miehiä henkilömäärästä oli aika tarkkaan puolet.
Suurimmaksi alaurakaksi uimahallityömaalla nou- see laatoitus. Myös rungon ja metalli-ikkunoiden asennusurakat ovat varsin isoja.
